Kuhan heittokalastus
Kuhaa voi kalastaa heittokalastamalla koko avovesikauden. Alkukaudesta jäiden sulauduttua vesimassaan kuhat oleskelevat usein syvällä lämpimimmässä vesimassassa. Näissä olosuhteissa painavahkot jigipäät vievät vieheen ottisyvyyteen nopeasti. Parvet ovat usein suuria ja saaliit jopa ikimuistoisia.
Pintavesien lämmetessä kuhat hakeutuvat mataliin rantoihin ja niemen kärkiin. Lähestyttäessä kutuaikaa kalastus suuntautuu koville kivikkopohjille varsin matalaan, mielellään sameahkoon veteen. Kutuajan ollessa parhaimmillaan varsinaiset kutukivikot saavat oman rauhansa ja kalastamme ainoastaan lähistön rantavesiä, josta on helppoa saalistaa kirkkaasta jo kuteneita kaloja. Keskikesällä kalastus vaihtelee kelien ja ilmanpaineiden mukaan. Usein jigikalastus on parhaimmillaan juuri keskikesällä kalastettaessa järvillä. Lähestyttäessä loppukesää ja alkavaa syksyä kuhat tavoittaa useimmiten matalista, virtaavista salmista, meren lahdelmista tai syvänteistä. Kala on siis useissa eri paikoissa. Hyvän oppaan taitoihin kuuluukin silloin isokokoisten yksilöiden löytäminen vallitsevista olosuhteista. Myöhäissyksyn kuhan heittokalastus keskittyy mataliin, erittäin sameisiin vesiin, jonne kuhat suuntaavat saalistamaan.
Kuhan heittokalastusmuodot ja suosio-osuus reissuilla:
- Jigikalastus 70 %
- Kalastus nokkalevyttömällä vaapulla 15 %
- Kalastus heitettävällä pilkillä 10 %
- Kalastus lusikalla, vaapulla 5 %
Meritaimenen heittokalastus
Mikäli haluaa nauttia kauniista luonnosta merellä ja on valmis kohtaamaan oikukkaan meritaimenen asettamat kalastushaasteet, on meritaimenen heittokalastus oikea valinta. Saalis ei aina päädy kalamiehen käsiin asti, mutta veneen vieressä korkealle hypännyt ja irronnut meritaimen on näky, joka ei hevin häivy mielestä. Kerran meritaimenta siimanpäässä pidellyt kalastaja on usein ikuisesti koukutettu tähän kalastusmuotoon. Välillä kalastus on hankalaa, vene keikkuu ja kalojakin on vaikea löytää. Kalojen osuessa kohdalle tunnelma kohoaa ja jännitys on valtava. Kalan tartuttua uistimeen alkaakin varsinainen kalastajan ja saaliin välinen taistelu. Taimenen viedessä voiton, on pettymys käsin kosketeltava ja oppaan on viisainta pysyä hiljaa. Toisaalta viisikiloisen taimenen nostaminen pään yläpuolelle ja kalastajalla on olo kuin jääkiekon Stanley Cupin voittajalla.
Kalastus kohdistuu merialueiden kirkkaiden vesien alueelle. Kalastuskausi alkaa jäiden lähdettyä jatkuen kesäkuun loppuun. Keskikesän lämpimät vedet ajavat taimenet avomerelle kylmempiin vesimassoihin. Taimenkausi alkaa uudestaan syyskuussa jatkuen jäiden tuloon asti.
Taimenen heittokalastus, millä haluat saada kalan?
- Lusikkauistin 40 %
- Rannikkovaappu 45 %
- Lippauistin ja vaappu 15 %
Ahvenen heittokalastus
Kuten kuhan heittokalastus niin myös ahvenen kalastus on koko avovesikauden kestävä heittokalastusmuoto. Ahventa saadaan saaliiksi usein runsaastikin kuhan kalastuksen yhteydessä, mutta tällä lajilla on myös aivan omat kuumat sesonkinsakin. Keväällä suurahvenet hakeutuvat kutualueiden lähistölle mataliin lahtiin. Mikäli tähtäimessä ovat nimeomaan suurahvenet, eivät määrät välttämättä nouse kovin suuriksi, koska tavoiteltavat kalat eivät usein liiku suurissa parvissa. Suurahvenen tempominen herkissä ahvenkalastusvälineissä on kuitenkin niin jännittävää, että sen vuoksi voi heittää jonkun tyhjänkin heiton.
Keskikesällä ahventa kalastetaan matalista salmista sekä luotojen ja karikoiden lähistöltä. Loppukesästä ja alkavien pimeiden öiden viilentäessä vedet, kalat alkavat parveutua ja tällöin ahventen parvikalastus on parhaimmillaan. Suurahvenet liikkuvat usein kuitenkin omissa parvissaan tai samoilla apajilla kuhan kanssa. Vuoden 2011 ahvensaaliit olivat huikeat, matkoilla ja koekalastuksen yhteydessä kilon maaginen raja ylittyi peräti 28 kertaa.
Ahvenen heittokalastus, millä haluat saada kalan?
- Jigi 70 %
- Lusikka 15 %
- Vaappu 10 %
- Lippauistin 5 %
Hauen heittokalastus
Mikäli haluat saada suuren kalan Suomen vesiltä todennäköisin valinta on hauen kalastus. Heitto kalastaja tavoittaa hauet aina kun vesi on vapaana jääpeitteestä. Hauet ovat kuitenkin suhteellisen valikoivia tarjottavien vieheiden suhteen, joten kalastajalla pitää olla varsin kattava valikoima vieheitä. Ne jotka edelleen väittävät hauen ottavan aina vaikkapa ruokalusikkaan eivät ole tutustuneet haukien sielunelämään riittävän hyvin. Haukia kalastetaan kauden aikana kaislikosta, kivikkorannoilta, tasaisilta savimatalilta jne. Syksyllä nousevan veden aikaan on jerkkikalastuskausi parhaimmillaan. Mikäli keli on vielä niin huono, ettei viitsisi edes postilaatikolle mennä, niin jerkkikalastusvälineet mukaan ja suurhauen etsintä voi alkaa.
Hauskimpana ja ehkäpä tehoikkampana kalastusmuotona pidän hauen jigikalastusta. Hauen oleskelusyvyydet määrittävät jigipäiden painon. Matalissa vesissä saatetaan kalastaa jopa kelluvalla jigipäällä. Eräs mieleenpainuvimmista suurhauista on asiakkaani koukuttama 10,2 kg jigihauki 14 metrin syvyydestä.
Hauen heittokalastus, millä haluat saada kalan?
- Jigi 30 %
- Vaappu tai lusikkauistin 30 %
- Jerkki 30 %
- Lippa 10 %
Siian kalastus
Merellä keväisin useilla kalamiehillä avovesikauden avaava kalastusmuoto on siian kalastus madolla. Kalastuksen suorittamiseen tarvitaan virveli, siimaa, koukku, paino sekä tavallisia onkimatoja. Siiat oleskelevat alkukevään ajan rantojen läheisyydessä kun vedet ovat viileitä. Kauden loppumisen huomaa siitä, että koukkuihin jää särkiä tai pieniä ahvenia. Mikäli siikojen onkimista haluaa jatkaa vesien lämmetessä on syytä siirtyä mantereelta kohti saaristoa viileämpien vesien ääreen. Tällä tavoin etenemällä kautta saa pidennettyä muutamalla viikolla mikäli siianongintakuume on noussut oikein pahaksi.
Kalaisien siikapaikkojen etsiminen on kovaa työtä. Loivat hiekkarannat, salmet ja kivikkorannat antavat aiheen heittää matosyötti veteen. Usein parhaat siika-apajat ovat kuitenkin erittäin vaatimattoman näköisiä perustuen virtaukssiin sekä siikojen ravinnon esiintymiseen alueella.
Siian kalastus, millä haluat saada kalan?
- Savimato 75 %
- Kaupan madot 25 %